Tänä vuonna suuntasimme jo perineeksi tulleille Tyrin-markkinoille. Parina viime vuotena olemme, sisällyttäneet reissuumme muutakin kuin pelkkiä kukkajuttuja. Lähdimme matkaan 16.5. jo varhain aamusella Eckerlinen Finlandialla, jossa oli runsas aamiaispöytä meitä odottamassa ja sen herkkuja nauttiessamme olimmekin jo kuin huomaamatta Tallinnassa. Satamassa meitä odotti pikkubussi, jolla lähdimme tutustumaan mainion oppaamme Inge Kiintok:n johdolla Tallinnaan.

Nyt oli vuorossa tutustua Tallinnan lähistöllä olevaan Sauen kartanoon. Matkalla tietysti poikkesimme Viron suurimpaan kukkamyymälään ja täytyy myöntää, että suuri se oli ja valikoima oli valtava. Kysyi aikamoista itsensähillintää, ettei olisi ostanut kasvikiintiötään täyteen jo eka kohteessa. No meijän porukka oli hyvin maltillista ja aivan muutama "välttämätön" kasvi tarttui mukaan. (Taasen unohdin kuvata, mä innostun kukista niin, että kaikki muu unohtuu).

Jatkoimme matkaa ja tuota pikaa Sauen komea kartano oli näköpiirissämme. Googlasin: Kaunis Sauen kartano rakennuksineen on Víron varhaisklassisen arkitehtuurin Parhaita esimerkkejä. Sen luoja OLI Friedrich Herman von Fersen. Kartanoon kuuluu MYOS 16 Hevosen ratsastusseura. Kartano rakennuksineen on ollut valtiollisen ja suojelun alaisena vuodesta 1954, MYOS 14,3 hehtaarin suuruinen puisto on suojeltu.

Rakennus oli viehättävä ja siinä mielessä mielenkiintoinen että, kartanon omaistajat asuivat kolmannessa kerroksessa ja ensimmäinen ja toinen kerros oli kunnostettu matkailijoille. Isäntä itse kävi tervehtimässä ja jutusteli selvällä suomenkielellä kanssamme.

Valamo%20kev%C3%A4t%202013%20023-normal.

Kuvasin maalauksen, (nykyiset omistajat) jossa koko perhe on kuvattuna, isä, äiti ja kolme poikaa. (jotka nyt ovat aikuisia)

Kartanolla on hieno syntytarina. Sen oli rakennuttanut (nimi unohtunut) kartanon herra vaimolleen rakkauden osoituksena, ajatuksella, että vaimo saa elää kauneduden ja hienostuneisuuden keskellä. Mutta kun upea rakennus valmistui niin isäntä olikin vararikossa. Mutta siinä vaiheessa astui kuvaan ja apuun viereisen SAKU-kartanon omistaja, joka osti rakennuksen, mutta antoi isäntäparille asumisoikeuden koko elinajaksi. Hieno teko, ja tänä päivänä varmaan ei moista ystävyyttä paljon tavoita.

Valamo%20kev%C3%A4t%202013%20020-normal.

Valamo%20kev%C3%A4t%202013%20018-normal.

Istuimme salissa kuuntelemassa oppaan tarinointia kartanon historiasta ja sehän oli melkoinen. Venäjän vallan alaisuudessa rakennus oli mitä ihmeellisimmä käytössä, lastentarhana, kouluna ja ties minä, mutta säilyi kuitenkin sodan ja miehityksen ajan aika hyvä kuntoisena.

Valamo%20kev%C3%A4t%202013%20022-normal.

Tämä rouvan vuode ei ole alkuperäinen, vaan se on nykyisen kartanon rouvan käsityöharrastuksen myötä tehty kuvaamaan menneen ajan tyyliä.

Täältä siirryimme "kivenheiton päähän" Sakun kartanoon, josta gooklasin: Sakun kartano on mainittu ensimmäistä kertaa vuonna 1622. Nykypäiviin säilyneen klasisistisen rakennuksen suunnitteli 1800-luvun ensimmäisellä neljänneksellä eräs aikansa kuuluisimmista arkkitehdeista Carlo Rossi
Vuodesta 2002 remontoidussa Sakun kartanossa toimii loma- ja seminaarikeskus ja kartanoa vuokrataan seminaareja ja tapahtumia varten. Mielenkiintoista tietää: - Sakun kartanon panimosta sai alkunsa nykyinen maineikas Sakun Oluttehdas

Sakun kartanoon emme päässeet tutustumaan lähemmin, mutta saimme nauttia maittavan lounaan kartanon panimotuvassa.

Valamo%20kev%C3%A4t%202013%20029-normal.

Valamo%20kev%C3%A4t%202013%20028-normal.

Valamo%20kev%C3%A4t%202013%20027-normal.

Lounaan nautittuamme olikin aika etsiä hotellimme ja se oli yllätys, yllätys vaihtunut City Tallinn hotellista vanhaan kunnon Matropol hotelliin (joka on tosin juuri remontoitu), Mielestäni hotelli oli tasokkaampi ja sijaintikin keskeinen. Ilta olikin vapaata aikaa ja aikaa kerätä voimia seuraavan päivän markkinoille.

Taasen toteuti tämä minua piinaava vaiva, että kun pääsen johonkin kukkamyynti paikkaan, niin kuvaukset unohtuvat sen siliän tien ja hikihatussa tutustun tarjontaan, jota tänä vuonna olikin oikein runsaasti (joka vuosi markkinat paisuvat suuremmiksi ja suuremmiksi) Sieltä sitten tarttui mukaamme enemmän tai vähemmän tarvitsemiamme kasveja, mutta KAUNIITA !

Markkinahumun uuvuttamina ajelimmekin sitten suht koht suoraan satamaan ja Viking XPRS:n kyydissä kohti hesaa.

Että sellainen reissu se.

Paula

PS. Jos jollakin on kuvia markkinoilta, niin lähettäkää minulle, liitän ne tähän juttuun.