Vihdoinkin se tuli! Nimittäin päivä jolloin pääsemme tutustumaan naapurimaamme kukkamarkkinoihin. Olimme varanneet matkan jo talventuiskujen aikaan ja jokainen odotti innolla matkaa ja kukkaloistoa. Vihdoin 18.5. koitti se päivä. Laivaterminaali oli tupaten täynnä matkaan lähtijöitä, emme suinkaan olleet ainoa porukka joka Suomesta lähti markkinoille. Pientä häslinkiä oli lippujen saannissa, kun matkatoimiston virkailija oli erehtynyt satamasta ja mennyt Länsisatmaan, ehti kuitenki ajoissa jakamaan meidän liput (olisimmehan tietty ne saaneet laivayhtiöltäkin, koska ne olivat heidän pöydällään). Eipä hätiä sinne vaan laivantunkokseen mekin pääsimme ja loppu olikin juhlaa...

Tallinnan satamassa oli bussi ja opas odottamassa ja pääsimme joutuisasti tutustumaan ensimmäiseen kohteeseemme joka oli upea Kadriorgan linna jonka oli rakennuttanut Pietari I, vajaat 300 vuotta sija tten. Tämän upean barokkilinnan arkkitehtina toimi Italialainen Niccolo Michetti.

Linna on omistettu vanhalle ulkomaaliaselle taiteelle. Esillä on pääasiassa 300 vuotta vanhaa alakomaalaista, saksalaista ja venäläistä taidetta.

Linnan hienoin huone on pääsali.

 

joka on täynnä yksityiskohtaisia veistoksia ja maalauksia, upeita, upeita...

Linna on rakennettu meren rannalle ja sen kohdalla on muistomerkki.

 

#¤%&##%¤## tämä johtuu siitä, että olin saanut blogin kirjoitettua valmiiksi, mut en tallennettua, niin kaik meni bittitaivaaseen. UUSI YRITYS..

 Tämän upean muistomerkin kuvasin bussin ikkunasta (aiheeseen sopivat tummat pilvet taivaalla). Muistomerkki on valmistunut 1902 Russalka laivan haaksirikon muistoksi. Turmassa menehtyi 177 henkilöä. Mielestäni tämä on upeimpia patsaita.

Seuraava tutustumiskohteemme oli omakotitalon hyvin hoidettu piha.

 

Piha oli pari - kolme vuotta sitten saanut viron presidentiltä kunniamaininnan "Kaunein piha" tässä isäntä ylpeänä esittelee saamaansa plankettia. Piha oli kyllä siisti ja hyvin hoidettu, mutta meidän vierailumme osui varmaan väärään vuodenaikaan koska kukkia ei paljon näkynyt. Varmaan syksymmällä kun ruusut puhkeavat kukkaan piha on upea katseltava.

Mutta sitten saimme jo makupalan suurempaan ostosvimmaamme.

 Mahhovien omakotitalon pihapiirissä on kasvatettu kärhöjä jo 35 vuotta ja heillä on noin 100 eri lajiketta, joista he ottavat pistokkaita ja myyvät 2 - 3 vuoden ikäisinä kauppoihin, puutarhoihin ja yksityisille.Olen käynyt pari kertaa aikaisemminkin täällä kärhönhankinta reissulla ja voin suositella sitä. Täällä pistokkaat ovat jo sopeutuneet lähes Suomen oloja vastaavaan ilmastoon (toisi kuin hollantilaiset) ja näin menestyvät meidänkin ilmastossa. Vipinää oli kun bussilastillinen innokkaita puutarhureita tutki pihan tarjontaa.

Talon emäntä puhuu auttavasti suomea ja häneltä sai vinkkejä taimien kasvatukseen.

Nälkä jo hieman murisi vatsassa, mutta Pirita Spa hotelli ei ollut vielä valmis ottamaan vastaan sataa nälkäistä ruokailijaa. Niinpä tutustuimme Piritaan ja Vimsiin ja niiden ympäristöön.

Poikkesimme myäs Metsäkalmistossa johon on haudattu Viron presidenttejä, taiteilijoita ja ja muita merkkihenkilöitä. Hautausmaa oli oikein viehättävä metsän siimeksessä ja luonnon mukaisessa ympäristössä. Kuvasin Georg Otsin muistolaatan, koska hän on varmaan meille kaikille tuttu lauluistaan.

Ruokailuunkin pääsimme lopulta ja se olikin varsinainen sembalo kun 100 nälkäistä pääsi nauttimaan pöydän antimista. Vatsat täynnä ja raukea olo, mikä onkaan parasta kun päästä hotellihuoneeseen lepäämään ja keräämään voimia varsinaisille markkinoille.

 

  

 Hyvin nukutun yön jälkeen ja aamiaisen nautittuamme olimme valmiita lähtemään kohti "viherpeukaloiden unelmakohdetta", eli Tyrin kukkamarkkinoita. Matkaa Tallinnasta on vajaat sata kilometriä ja matka taittui nopeasti vehreitä kevät maisemia ihaillessa.

Hups, siellä se on multasormien paratiisi!

 

Kukkien myyjiä on lähes tuhat, on mummoja jotka ovat raahustaneet paikalle mukanaan muutama pihan kaunistus (heidän vasuistaan voi löytää oikein aarteita, vanhoja isokukkaisia hyvin kestäviä perennoja, tuoksuvia narsisseja, perus pioneita jne. suosittelen näitä)  ja on isojen taimitarhojen tarjontaa, varmasti jokaiselle jotakin.

 

Väkeä oli tungokseksi asti, mutta sujuvasti siellä pystyi luovimaan.

 

Välillä oli poikettava "hiukopalale" , ravintolapisteitä oli useita ja palvelu oli nopeaa (ei mennyt ostos aika hukkaan).

Taasen kukkien "metsästykseen", täällä unohtui kaikki vannotut valat, etten osta yhtään en ainuttakaan kukkaa koska pihamme on jo pullollaan kasveista. Sitten kello rupesi näyttämään lähtöaikaa ja meille tuli pieni hoppu, vielä ehdin kaapata pari sinistä floksia ja muutaman upean mehitähden (ensi vuonna olen markkinoilla koko päivän). Kaikki löysimme bussimme tungoksesta huolimatta ja lähdimme kotimatkalle. Ei niin iloista ja voitonriemuista porukkaa usein tapaa, kun me olimme lasteinemme, kilvan toisillemme luettelimme löytöjämme. ja jokainen oli voitokas.

 

Matkatoimistomme oli vielä sopinut vierailun yhteen kauniiseen Tyriläiseen puutarhaan, jossa isäntäväki oli oikein leppoisia ja innolla kertoivat kasveistaan.

 

Paluumatkalla poikkesimme tähän ruusutarhaan, mutta kun oli vasta toukokuu niin ruusuloistosta ei ollut ihailtavaksi, mutta jokuset ehtivät ostaan muutaman himoitsemansa ruusunalun.

Näin tämä kukkiin hurahtaneiden hamstrausmatka saatiin onnekkaasti tehtyä ja laivamatkan aikana oli hyvä suunnitella mihin kukin kukka istutetaan. Itselläni meni varmaan pari viikkoa enn kuin löysivät uuden kasvupaikkansa.

KUKKALOISTEISTA KESÄÄ KAIKILLE!