Anteeksi rakkaat matkatoverit, että blogikirjoittelu on matkamme osalta viipynyt ja viipynyt, nyt yritän ryhdistäytyä ja laittaa ainakin kuvia nähtäväksenne. Aikaa on kulunut jo niin paljon, että muistot alkavat olla hataria ja varmaan tulee virheitäkin, että mitä, missä ja milloin voi olla hakusessa, mutta ehkä teidän muistonne palautuvat  mukavalta matkaltamme tätä selatessa.

 

 Innokkaina lähdimme tutustumaan "Lumoavaan Baltiaan",  jo aamulla varhain kokoonnuimme Länsisatamaan ja siellä hyppäsimme Tallink Star laivaan. Menomatkahan kesti vain n. 2,5  tuntia.

Matkan aikana ehdimme suunnitella ja tutustua matkaamme. Tallinnan satamassa meitä odotteli jo reipas ja iloinen oppaamme Virve ja autokuskimme Reino, tuttallisesti meille Reino. Molemmethan ovat meille jo tuttuja aikaisimmilta matkoiltamme. Niinpä matkaan pääsimme välittömästi.

 

Ensimmäinen pysähdyksemme oli Latvian puolella ja tässä tosi mielenkiintoisassa ja huolella rakennetussa ravintolassa nautimme lounaan joka maistui varmaan kaikille. Niin matkamme jatkui kohti  Riikaa. Latvian 800-vuotinen pääkaupunki Riika on todellinen Itämeren jalokivi. Riika on säilyttänyt enemmän menneisyyttään kuin monet muut Euroopan keskiaikaist kaupungit. Viime vuosisadan alun vauraudesta kertovat puolestaan jalopuiden reunustamat bulevardit rikkainen jugendstaloineen.

Upea portaikko Riian kaupungissa olevassa entisöidyssä taiteilijakodissa ( vaimo oli ollut suomalainen, mut taiteiljan nimeä en enää muista.)

 

Näitä upeita talojen julkisivuja ihailimme ja oppaamme kertoili entisaikojen asukeista ja talojen kohtaloista sotien aikana.

Riian silhuetti, bussin ikkunasta kuvattuna. Riiassa majoitumme hotelli ISLANDE:een.

Aaamupäivästä suuntasimme matkamme Rundalen barokkilinnaan, joka mielestäni on aivan ihastuttava ja melkeinpä henkeäsalpaava loistollaan. Tämä huolella hoidettu ja entisöity barokki- ja rokokooarkkitehtuurin muistomerkki on Latvian huomattavin linna. Se on rakennettu 1736-1740 Kurzemen herttuan Erns Johan Biironin - Venäjän keisarinnan Anna Joanovnan suosikin kesäresidenssiksi.

 

Haikarat ovat kautta aikojen asustaneet linnan torneissa.

Palatsi on rakennettu kuuluisan Venäjän hoviarkkitehdin Franchesko Bartolomeo Rastrellin piirustuksen mukaan ja hänen ohjauksessaan.

"Hovimarsalkka" ja "hovineiti" ottivat meidät tyylikkäästi ja arvollemme sopivasti vastaan ja opastivat kulkuamme linnan saleissa.

Unenomaisia kattomaalauksia, ei väsy ihastelemaan.

Tarinat herttuoiden elämästä olivat jännittäviä ja mielenkiintoisia.

Kuten ei muutakaan loistoa. Suurin osa interiöörejä on luotu 1765 - 1786 välisenä aikana, kun palatsissa työskenteli berliiniläinen kuvanveistäjä Johan Mihael Graf ja italialaiset taidemaalarit Pietarista Franchesko Martini ja Karlo Cuki.

Juhlasalin joka nurkkausta koristi eri vuodenaikoja kuvaavat kipsiveistokset.

"Hoviväki" esitti meille viehättäviä hovitansseja.

Juhlakerroksen arvokkaasti kalustettujen salien ja salonkien marmoriittiseiniä somistavat valkeat kultaiset stukkokoristeet ja peilit sekä kauniit kattomaalaukset OIOI.

Tämä puku on tehty vanhan mallin mukaisesti ja muistaakseni sen tekemiseen meni 3 vuotta (ja tekijöitäkin 3), onhan se taidokas käsityönäyte, koneella ei olla tehty tikkiäkään.

Nykyään palatsin kahdessa kerroksessa on ylesölle avattu 48 huonetta, eikä voinut kuin huokaille sen loiston keskellä.

Palatsin ravintolassa nautimme runsaan kahvipöydän tarjoumuksista, siellä oli niin suolaista kuin makeaakin pikku purtavaa.

Tässä palatsissa vierailin jo toista kertaa ja aina se on yhtä ihastuttava ja hämmästyttävä, en ihmettele vaikka menisin vielä uudelleenkin.

Nyt on varmaan hyvä hetki pitää pieni tauko ja jatkaa matkakertomusta tuonnempana.