Jouluyön Enkeli
Mitä katselet, enkeli jouluyön, joka liitelet valossa tähtivyön?
Minä ihmisten iloja katselen, siks majalta majalle liitelen.
Täss’ on asunto uljas rikkahan, missä viivähdän alla ikkunan.
Siell’ on lahjat runsaat ja joulupuu, vaan parhain lahja se unohtuu.
Minä viivähdän alla ikkunan ja tuntuu niin köyhältä rinnassain.
Maja tuolla on keskellä kinoksen, siinä asuu leski ja tyttönen.
Läpi ikkunaruudun jäätyneen minä katselen kodin köyhyyteen.
Sen liedellä valkea kirkas on ja pöydällä iltanen koruton.
Minä kuulen, kun tyttönen sopertaa: -Oi äiti nytkö hän meille saa,
Hän seimen lapsi on rakkahin, jota kauan, kauan jo odotin.
Ja äiti vastaa: - Hän täällä on, ois majamme muuten iloton.
Ja lapsen katse kirkastuu ja riemulauluhun ratkee suu.
Ja majan katto se kohoaa, en nähnyt ole iloa puhtaampaa.
Minä katselen alla ikkunan ja tuntuu niin rikkaalta rinnassain.
(Immi Hellenin runo 1900-luvun alkupuolelta.)
 
Hyvää Joulua ja Onnea vuodelle 2011
t. Paula